Vesihuoltoasiaa – Kaivanko vai enkö kaiva?

Tällainen kysymyksenasettelu voi olla tutumpi Shakespearen tekstistä, mutta kysymys on hyvinkin ajankohtainen vesihuoltoverkoston rakentamisessa. Kun itse aloitin alalla noin neljännesvuosisata sitten, kaivamaton (no-dig) putken asentaminen ja saneeraus oli toki keksitty, mutta varsinkin kotimarkkinoillamme se oli vielä melko harvinaista. Noista ajoista on paljon vettä Aurajoessa virrannut ja menetelmät, materiaalit sekä tunnettuus ovat huomattavasti kasvaneet.

Putkiverkostomme on rakennettu 1900-luvulla. Haasteemme 2000-luvulla on korjata ja mitoittaa se kasvavan yhteiskuntamme tarpeisiin. Nykyiset ja uudet kaasu-, vesi-, ja viemäriverkostot voidaan uusia ja rakentaa kokonaan kaivamatta – merkittävästi nopeammin, ympäristötietoisemmin ja taloudellisemmin kuin perinteisellä kaivamisella.

Yksistään Suomessa on noin 150 000 kilometriä kunnallisia vesi- ja viemäriverkostoa. Matkana se vastaa melkein neljää kertaa maailman ymäri. Nykyisellä saneerausvauhdilla kestää yli 150 vuotta uusia nykyverkosto – lisäksi tulevat ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset verkoston laajenemiselle ja mitoitukselle.

Kaupungeissa kaivaminen aiheuttaa vahingoittumisriskejä olemassa olevalle verkostolle. Toimenpiteet aiheuttavat usein myös liikennejärjestelyjä ja kaivumaan kuljetuksia työmaalta sekä täyttömaan kuljetuksia työmaalle. Kaivamattomien tekniikoiden (no-dig) ansioista saadaan uudet, kestävät vesi- ja viemärijohdot ilman suuria liikenneongelmia. Menetelmillä saadaan erittäin suuret ympäristöedut (alhaiset C02-päästöt) ja ne ovat samalla edullisia (säästö on 25-80% perinteiseen rakentamiseen verrattuna). Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa asennustapaa arvotetaan mm. hiilidioksipäästöjen mukaan.

Kun otetaan tällaisia no-dig-menetelmiä käyttöön, erityistä huomiota tulisi kiinnittää oikeanlaisen putkimateriaalin valintaan. Perinteiset materiaalit ja putkirakenteet eivät ole suunnitellut no-dig-asennuksiin.

Lisätietoa putkivaihtoehdoista löydät täältä:
http://www.nrgfinland.fi/tuotteet/putket/

 

Jukka Huusko